Oletko kuullut Petristä
joka aina vaan pelasi tetristä,
tai super-hyper-pommitusta
niin että muistutti jo kummitusta
sillä eihän pelkkä pelaaminen
tai nettisivujen selaaminen
aivoja notkista, ei vetristä.
Ei tietokoneen äärestä
koskaan noussut ennen keskiyötä,
pelasi kuin se oisi työtä
silmin sumentunein,
käsin tärisevin
ilmein rumentunein,
suuttumusta enteilevin
näppäimiä näpytti, silmää tuskin räpytti
lopulta voimat kaikkosivat kädestä ja säärestä.
Viime voimillansa Petrin
nähtiin pelit sulkevan ja meilin
sitten raahautuvan parin metrin
verran luokse vessan peilin
katsoi kuvaansa ja totes "senkin nörtti,
olet löysä niin kuin räkälörtti
nyt ryhdistäydy irti koneesta
oman tahtos rikkoneesta!"
Tuli Petrille pelastus viime hetkellä
näet moni harhailee vieläkin peliretkellä
näppäimiä näpytellen, silmää tuskin räpytellen
netissä kanssa pikseliörkkien
niitä unissaankin väistellen ja törkkien.
